Seuraavaan kertaan, kotini Uganda.
Maanantaina 20.5. Talo on pintapuolisesti siivottu. Vartija-Sam on hankkinut kylältä pari jamppaa kavereiksi, ja he ovat porukalla kantaneet eurolavapenkkejä, pöytää ja grilliä parinsadan metrin päähän Ukolle ja Niinalle. Sarahille annettiin meidän kaasuliesi pulloineen. Autotallista on viety muodikasta ilmastoahdistusta aiheuttava määrä muoviroskaa (vesikanistereita) kylän roskiksille. Nuo tyhjät kanisterit vietiin täysin käsistä. Kun vein viimeisiä niistä, eräskin mummonen ja pieni poika meinasivat saada siitä vallan riidan aikaiseksi, kumpi tuon tonkan saa. Lapset uivat kanistereissa tien viereisellä nurmialueella kuin itse aikanani Heinolan Mäkkärin (Rest in Peace) pallomeressä. Puista on poimittu avokadoja kotiinviemisiksi. Sam ja muut kyläläiset ovat myös hakeneet oman osansa, koska eivät tiedä, kuka taloon seuraavana muuttaa ja pääseekö apajille pitkään aikaan. Rintaa on puristanut koko päivän, varmasti siinä on eroahdistuksen lisäksi myös jännitystä siitä, menee